Oikeusapu Helsinki
Oikeusapuviranomaisessa työskentelee kahdeksan henkilöä. Oikeusapuviranomaista hallinnoidaan yhdessä Sundsvallin käräjäoikeuden ja huoneenvuokralautakunnan kanssa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että viranomaisilla on yhteinen vastaanotto. Sundsvallin käräjäoikeuden laamanni on samalla oikeusapuviranomaisen päällikkö.
Oikeusaputoimistojen virkarakennetta ja virkojen kelpoisuusvaatimuksia ei ole tarkistettu edunvalvonnan siirryttyä oikeusministeriön hallinnonalalle. Oikeusaputoimiston johtavana voi nykyisen lainsäädännön puitteissa toimia ainoastaan johtava julkinen oikeusavustaja, ei johtava yleinen edunvalvoja. Mikäli toimistolla on johtava yleinen edunvalvoja, on hän toimessaan johtavan julkisen oikeusavustajan alainen. Vallitsevaa tilannetta on kritisoitu erityisesti edunvalvontahenkilöstön taholta. Muutoinkin edunvalvojan työ jää johtaville julkisille oikeusavustajille vieraaksi, koska he eivät tee käytännön edunvalvontatyötä.
Hallintotehtävät siirrettäisiin oikeusapu- ja edunvalvontapiirien johtajille ja hallintosihteereille. Hallintotehtävien siirtäminen johtavilta julkisilta oikeusavustajilta, johtavilta yleisiltä edunvalvojilta ja osastosihteereiltä piirien johtajille ja hallintosihteereille vapauttaisi voimavaroja hallinnollisista tehtävistä asianajo- ja edunvalvontatyöhön. Johtajuudesta tulisi tehokkaampaa ja samalla hallinnosta yhtenäisempää ainakin piireittäin, koska piirien johtajat keskittyisivät pelkästään johtamis-, kehittämis- ja hallintotehtäviin.
Työryhmä luovutti mietintönsä Valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistus (Oikeusministeriön julkaisu 25/2014) 31.3.2014. Vaihtoehtoina työryhmä harkitsi kahdeksan tai kuuden oikeusapupiirin muodostamista, yhdentoista oikeusaputoimiston muodostamista sekä keskusviraston tai oikeusapuviraston perustamista. Näitä eri vaihtoehtoja on selostettu ja arvioitu työryhmämietinnössä (s. 45-85).
Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestäminen siirtyi kunnilta oikeusministeriön hallinnonalalle ja oikeusaputoimistoihin vuoden 2009 alussa (Laki holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä 575/2008, jatkossa järjestämislaki). Edunvalvontapalveluiden järjestämisellä tarkoitetaan huolehtimista siitä, että holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettuja edunvalvojan tehtäviä varten on saatavissa alueellisesti riittävä määrä edunvalvontapalveluja. Edunvalvontapalveluiden järjestämisen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat oikeusministeriölle. Edunvalvontapalveluiden järjestämisestä vastaa valtion oikeusaputoimisto sille asetuksella säädetyllä edunvalvonta-alueella (1§). Oikeusaputoimistot huolehtivat siitä, että yleisen edunvalvojan palveluita on saatavilla alueellisesti riittävä määrä.
Tanskassa tunnetaan myös ns. ilmainen täysi edustus, jossa valtio korvaa avustajan käytöstä aiheutuneet kustannukset mukaan lukien vastapuolen kustannukset, mikäli avun saaja häviää asian. Täyden edustuksen saamisen edellytyksenä on kuitenkin todennäköisyys siitä, että hakija voittaa riidan. Oikeus vahvistaa täyden edustuksen avustajan lasten huoltoa koskevissa asioissa sekä erilaisissa avioeroa koskevissa asioissa. Muun tyyppisissä asioissa edun vahvistaa oikeusministeriön siviiliasioiden osasto (Civilstyrelsen), mikäli asia on merkityksellinen.
Ehdotetulla lailla toteutettaisiin valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistus siten, että muutoksen jälkeen Suomessa olisi kuusi virastoina toimivaa oikeusapu- ja edunvalvontapiiriä. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirejä johtaisivat päätoimiset määräaikaiset johtajat, joiden apuna toimisi tarvittava määrä muuta henkilökuntaa. Oikeusaputoiminta ja edunvalvontapalvelut muodostettaisiin rinnakkaisiksi toiminnoiksi. Vuonna 2002 voimaan tullut laki valtion oikeusaputoimistoista ja vuonna 2008 voimaan tullut laki holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä kumottaisiin.